Rakenteiden kuivaus

Rakennuskuivain poistaa kosteuden ilmasta. Se ei tavoita vettä, joka on yhä sitoutuneena betonilaattaan, pintabetoniin tai muurattuun seinään — kosteuden on ensin siirryttävä pintaan, ja kylmä rakenne luovuttaa sen hitaasti. Tähän kategoriaan on koottu laitteet prosessin toiseen puoliskoon: pintalämpö suoraan märkään rakenteeseen, jotta kosteus pysyy liikkeellä samalla kun kuivain poistaa sen.

Tänne kootut tuotteet on tehty vahinkosaneeraukseen, ei huoneen lämmittämiseen. Matot asetetaan suoraan lattialle tai kiinnitetään seinään, toimivat äänettömästi pienellä teholla tavallisesta 230 V:n pistorasiasta ja ovat IP65-luokiteltuja märkiin ja pölyisiin kohteisiin. MID-hyväksytyn sähkömittarin kanssa kulutus voidaan dokumentoida kohteittain — luku, jonka vakuutusyhtiö hyväksyy, kun kuivauksesta laskutetaan edelleen.

Mitä lämpö tuo rakenteiden kuivaukseen

Rakenteiden kuivaus tulvan tai putkivuodon jälkeen suunnitellaan yleensä ilmankuivaimen ympärille, ja syystä: se on laite, joka poistaa veden rakennuksesta. Ilmankuivain vaikuttaa kuitenkin vain ilmaan. Vakavan vesivahingon jälkeen merkittävin vesi on itse rakenteessa — betonilaatassa, tasoitteen tai pintavalun alla ja sisällä, muuratun seinän saumoissa — ja se voidaan poistaa vasta, kun se on siirtynyt pintaan ja haihtunut.

Tämän nopeus riippuu voimakkaasti lämpötilasta. Lämmin materiaali sitoo kosteutensa löyhemmin ja luovuttaa höyryä nopeammin kuin kylmä, joten 12 °C:n laatta lämmittämättömässä kellarissa kuivuu paljon hitaammin kuin sama laatta lämpimänä pidettynä. Lämpömatot kurovat tämän eron umpeen: ne tuovat hallittua lämpöä suoraan märkään rakenteeseen, kosteus jatkaa siirtymistään ulospäin ja ilmankuivaimella on tasainen määrä poistettavaa höyryä.

Miten lämpömatot toimivat kuivauskohteessa

Matto asetetaan suoraan märälle lattialle tai kiinnitetään seinään alueelle, jossa kosteusmittaukset ovat korkeimmat. Se kytketään tavalliseen 230 V:n pistorasiaan ja lämmittää alla olevaa pintaa kosketuksen kautta — ilman puhallinta, kuumailmavirtaa tai melua. Ilmankuivain toimii samassa tilassa ja poistaa lämmitetyn rakenteen luovuttaman höyryn.

Lämpötilan hallinta on maton sisällä. Bimetallitermostaatti rajoittaa maton lämpötilan 130 °C:seen, ja kertakäyttöinen 160 °C:n lämpösulake katkaisee virran pysyvästi, jos termostaatti joskus pettää. Betonilla rakenne sitoo niin paljon lämpöä, että matto toimii kuormitettuna tyypillisesti noin 70–80 °C:ssa — kyse on maton käyttölämpötilasta, joka on selvästi termostaatin rajan alapuolella, eikä välttämättä rakenteen sisältä mitatusta lämpötilasta. Integroidun termostaatin ja lämpösulakkeen ansiosta erillistä lämpötilansäädintä ei yleensä tarvita.

Helposti huomiotta jäävä käytännön yksityiskohta: termostaatti mittaa maton lämpötilaa, ei rakenteen. Viileämmät ja märemmät alueet sitovat lämpöä yleensä pidempään, kun taas kuivemmilla tai ohuemmilla osilla maton lämpötila nousee aikaisemmin.

Edut pelkkään ilmankuivaimella kuivaamiseen verrattuna

  • Lämpö sinne, missä vesi on: energia menee rakenteeseen eikä huoneilman lämmittämiseen ja karkaa ovista ja ikkunoista
  • Kosteus pysyy liikkeessä: lämmin rakenne luovuttaa höyryä jatkuvasti, joten ilmankuivaimelta ei lopu työ kesken kohteen
  • Alhaiset käyttökustannukset: 150–400 W mattoa kohden, kun kuumailmapuhaltimet ja lämpökuivausjärjestelmät ottavat useita kilowatteja
  • Äänetön ja matala: ei puhaltimia eikä ilmavirtaa, joten matot voivat olla paikallaan asutuissa kodeissa, toimistoissa ja liiketiloissa
  • Tehty märkiin kohteisiin: IP65, luokan II kaksoiseristys ja silikonipinta, joka kestää kosteutta, kemikaaleja ja puhdistusaineita
  • Ei erillistä säädintä: integroidun termostaatin ja lämpösulakkeen ansiosta erillistä lämpötilansäädintä ei yleensä tarvita

Mihin rakenteisiin lämpömatot sopivat

Matot on tehty tiheille mineraalisille materiaaleille, jotka sitovat vettä ja luovuttavat sitä hitaasti:

  • Betonilaatat: maanvaraiset laatat ja kellarin lattiat, joissa vesi voi säilyä kuukausia ilman aktiivista kuivausta
  • Tasoitteet ja pintavalut: sementti- ja anhydriittipohjaiset lattiat, myös alueet, joilta lattiapäällyste on poistettu vuodon jälkeen
  • Muuratut ja tiiliseinät: tulvaveden tai vuotavan putken kastelemat seinäosat, joihin matto kiinnitetään pintaa vasten
  • Portaat, nurkat ja reuna-alueet: pienet, hankalat kohdat, joihin suuria kuivauslaitteita ei voi sijoittaa

Älä aseta mattoja valmiin lattiapäällysteen päälle, ellei sekä päällysteen että liiman valmistaja vahvista niiden soveltuvuutta maton odotettuun pintalämpötilaan. Useimmissa vesivahinkokohteissa matto asetetaan suoraan paljaalle alustalle.

Missä mattoja käytetään

Vesivahinkojen korjaus

Vesivahinkosaneeraajat käyttävät mattoja ilmankuivainten rinnalla tulva- ja vuotokohteissa ja sijoittavat ne alueille, jotka pysyvät märkinä pisimpään. Useita mattoja voidaan käyttää vierekkäin suuremman lattia-alan tai kokonaisen seinäosan kattamiseksi.

Vakuutuskohteet dokumentoidulla energiankulutuksella

Vakuutuskohteissa kuivaukseen käytetty sähkö laskutetaan usein vakuutusyhtiöltä tai korvataan kiinteistön omistajalle. Kun matto kytketään MID-hyväksytyn sähkönkulutusmittarin kautta, kunkin maton kulutus voidaan lukea ja dokumentoida kohde kohteelta.

Asutut rakennukset ja liiketilat

Koska matot ovat äänettömiä eivätkä liikuta ilmaa tai pölyä, ne sopivat kuivaukseen kodeissa, joissa asutaan edelleen, sekä toimistoissa, liiketiloissa ja julkisissa rakennuksissa, joiden on pysyttävä auki työn aikana.

Koon valinta ja kohteen suunnittelu

Valikoimassa on kolme kokoa: pieni (400 × 600 mm, 150 W), keskikokoinen (235 × 1000 mm, 250 W) ja suuri (470 × 1000 mm, 400 W). Keskikokoisen maton kapea muoto sopii kaistoiksi seinien vierille, kynnyksille ja portaiden askelmille; suuri matto kattaa avoimet lattia-alat; pieni matto sopii nurkkiin ja ahtaisiin paikkoihin. Yhdistele kokoja niin, että katat märän alueen etkä koko huonetta.

Suunnittele sähkökuorma ennen kohteeseen saapumista. HXP-sähkönkulutusmittaria käytettäessä pidä kytketty kuorma sen 3,5 kW:n nimellistehon rajoissa: enintään kahdeksan suurta mattoa (3,2 kW), vähemmän, jos samaan mittariin on kytketty myös ilmankuivain tai puhallin. Jaa matot suuremmissa kohteissa useammalle virtapiirille.

Pinnoille, joihin vakiokoot eivät sovi, sekä muille jännitteille tai pistoketyypeille mattoja voidaan valmistaa tilauksesta — katso tilaustuotteet tai ota yhteyttä ja kerro kuivattavan alueen koko.

Usein kysytyt kysymykset rakenteiden kuivauksesta (UKK)

Korvaavatko lämpömatot ilmankuivaimen?

+

Eivät. Matto lämmittää rakennetta, jotta kosteus siirtyy pintaan ja haihtuu nopeammin; kosteuden poistaa ilmasta edelleen ilmankuivain. Yhdessä käytettyinä ne lyhentävät kuivausaikaa — yksinään lämpömatto vain siirtäisi veden seinästä tai lattiasta huoneilmaan.

Kuinka kuumaksi matto lämpenee?

+

Betonilla matto toimii kuormitettuna tyypillisesti noin 70–80 °C:ssa. Kyse on maton käyttölämpötilasta, ei välttämättä rakenteen sisäisestä lämpötilasta. Integroitu bimetallitermostaatti rajoittaa maton lämpötilan 130 °C:seen, ja kertakäyttöinen lämpösulake katkaisee virran pysyvästi 160 °C:ssa, jos termostaatti pettää. Integroidun termostaatin ja lämpösulakkeen ansiosta erillistä lämpötilansäädintä ei yleensä tarvita.

Voiko lämpömattoja käyttää seinillä?

+

Voi. Lattialla matto asetetaan vain tasaisesti paikalleen ilman kiinnitystä. Seinällä se on pidettävä tiiviisti pintaa vasten sopivalla mekaanisella kiinnityksellä tai puristuksella, koska lämpö siirtyy vain siellä, missä matto koskettaa rakennetta.

Kuinka paljon sähköä lämpömatto kuluttaa?

+

Pieni matto ottaa 150 W, keskikokoinen 250 W ja suuri 400 W. Ympärivuorokautisessa käytössä tämä on noin 3,6, 6 ja 9,6 kWh vuorokaudessa — todellinen kulutus on usein pienempi, koska termostaatti katkaisee maton virran sen saavuttaessa rajansa. Pistorasiaan kytkettävä sähkönkulutusmittari antaa kunkin maton tarkan kulutuksen.

Voiko sähkönkulutuksen dokumentoida vakuutusyhtiölle?

+

Voi. Kytke jokainen matto tai samaan jatkojohtoon kytketty mattoryhmä MID-hyväksytyn sähkönkulutusmittarin kautta ja kirjaa lukema kohteen alussa ja lopussa. MID-sertifioidut mittarit hyväksytään laskutuskäyttöön, joten lukemaa voi käyttää vakuutuskorvaushakemuksessa.

Voiko mattoja käyttää parketilla, vinyylillä tai muilla lattiapäällysteillä?

+

Älä aseta mattoja valmiin lattiapäällysteen päälle, ellei sekä päällysteen että liiman valmistaja vahvista niiden soveltuvuutta maton odotettuun pintalämpötilaan. Useimmissa vesivahinkokohteissa matto asetetaan suoraan paljaalle alustalle — alla olevalle betonille tai tasoitteelle.

Ovatko matot turvallisia märissä kohteissa?

+

Matot ovat IP65-luokiteltuja, kaksoiseristettyjä (luokka II) ja niissä on silikonipinta, joka kestää kosteutta, kemikaaleja ja puhdistusaineita. Ne on tehty kosteisiin rakennuskohteisiin, mutta niitä ei saa asettaa seisovaan veteen — pumppaa tai imuroi seisova vesi pois ennen kuivauksen aloittamista.

Saako lämpömattoja muissa koissa tai jännitteissä?

+

Saa. Kolmen vakiokoon lisäksi mattoja voidaan valmistaa mittatilauksena, eri tehotiheydellä tai muille jännitteille ja pistoketyypeille. Kerro meille kuivattavan pinnan koko, niin lähetämme sitoumuksettoman tarjouksen.

Lämpömatot vai lämpökuivausjärjestelmät?

Lämpökuivausjärjestelmät puhaltavat kuumaa ilmaa tilaan tai rakenteiden onteloihin, usein useiden kilowattien teholla laitetta kohden, ja niitä käytetään tyypillisesti suurten tilavuuksien nopeaan kuivaamiseen. Lämpömatot toimivat eri tavalla: ne tuovat muutaman sadan watin tehon suoralla kosketuksella juuri siihen pintaan, joka on märkä. Ne eivät korvaa lämpökuivausjärjestelmää suuressa, kokonaan tulvineessa rakennuksessa, mutta tyypillisessä vesivahinkokohteessa — märkä laatta, kastunut tasoite, kostea seinäosa — ne ovat pienitehoinen, kohdennettu täydennys paikallisille märille alueille.